KiinteistöVELI BLOG

Oven avaus

Avainten hukkumisesta tai unohtamisesta aiheutunut oven taakse jääminen – lieneekö mukavampaa tunnetta olemassakaan? Onneksi useimmiten rappukäytävän ulko-ovesta löytyy kiinteistöhuollon päivystysnumero, johon voipi soitella ja pyytää apua hankalaan ongelmaan. Valitettavaa kyllä ne ovet eivät tuosta noin vain aukene sormia napsauttamalla (ellei satu asumaan älykodissa mutta silloinkin avautuminen vaatii oman peukalonjäljen), vaan paikalle pitää hälyttää huoltomies, joka voi suurmahdin omaavalla yleisavaimellaan pelastaa asukkaan. With great power comes great responsibility.

Mutta niin kuin useimmat asiat tässä maailmassa, myös tämä lysti maksaa. Usein ovenavaus on yöaikaan kalliimpaa kuin päiväsaikaan. Ongelmia saatetaan kohdata, mikäli puhelinkin on kadonnut, mutta varsinaisen esteen voi muodostaa henkilöllisyystodistuksen puute. Jos huoltoyhtiö ei voi varmistaa, kuka henkilö on asuntoon tulossa sisälle, on riskialtista avata ovea tuntemattomalle. Jos huoltoyhtiö pystyy tarkistamaan asunnon tiedot jostain järjestelmästä, voidaan henkilöllisyyttä pyrkiä varmentamaan tarkentavilla kysymyksillä kuten asukkaan syntymäajalla, kaikilla etunimillä ja asunnon mahdollisilla muilla asukkailla.

(lisää…)

Pahvinkeräyksen tyhjennys

Kuvalähde: pixabay.com
Lähde: https://pixabay.com/en/earth-globe-eco-recycle-arrows-158805/

On hienoa että kestävä kehitys on otettu huomioon taloyhtiöissäkin eri kierrätyslaatikoiden muodossa. Lainsäädäntö pakottaa suuret taloyhtiöt järjestämään jätehuollon laajemmin, mutta kaikista taloyhtiöistä yleisimpiä lajittelumahdollisuuksia lienevät kartongin- ja paperinkeräyslaatikot. Vielä kierrätysmahdollisuuden olemassaoloa hienompaa on se että ihmiset käyttävät niitä oikein eivätkä lajittelulaatikot ole vain koristeena.

(lisää…)

Miten kiinteistöhuolto hallitsee asukastietoja?

Kiinteistöhuollon on erityisen tärkeää tietää, kuka missäkin huoneistossa asuu. Käytännöt vaihtelevat yhtiöittäin – jotkut ostavat tiedot Väestörekisterikeskukselta, jotkut taas pitävät itse kirjaa. Väestörekisterikeskukseen tulee ilmoitusluontoisesti tiedot, vaikka kukaan ei asuisikaan asunnossa – toisin sanoen näitä tietoja ei tarkisteta missään.

Olemmekin kuulleet tapauksesta, jossa asunnon omistaja myi hankkimansa asunnon ja pyrki saamaan myyntivoiton verottomana – olihan hän jo ollut Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan yli kaksi vuotta samassa asunnossa virallisesti asukkaana. Verottaja kuitenkin halusi tutkia asiaa tarkemmin ja pyysi kiinteistöhuoltoyritykseltä talonkirjatiedot huoneiston asukkaasta. Kävi ilmi, ettei Väestörekisterikeskuksen tieto pitänytkään paikkansa.

Väestörekisterikeskuksen mukaan asukas asui asunnossa, mutta oikeudessa voitti kiinteistöhuoltoyrityksen tiedot, jotka selkeästi osoittivat, ettei asukas ollut asunut vaadittua kahta vuotta asunnossa. Asunnon myyjän kannalta tapaus tietenkin oli ikävä, mutta verojen kiertäminen estettiin kiinteistöhuollon esimerkillisen toiminnan avulla.

Kiinteistöhuoltoyritys tuntee kaikista taloyhtiön toimijoista talon parhaiten – myös oikeuden päätöksen mukaan.

Miten te ylläpidätte asukastietoja?